Lehdissä on viime päivinä ollut useampikin kirjoitus yleisönosastolla, joissa lukijat kertovat, kuinka TE-toimiston toimet ovat enemmänkin haitanneet mahdollisuuksia työllistyä, opiskella, tai edes saada jotain toimeentuloa työttömyyskorvauksen muodossa. Itsekin olen viitisentoista vuotta sitten hetken työskennellyt silloisessa työvoimatoimistossa, ja tiedän kokemuksesta, että ylhäältä tulevat ohjeistukset ja pykälät eivät aina jätä hirveästi virkailijalle harkinnanvaraa ja mahdollisuutta toimia inhimillisesti. Siksi syytä systeemin toimimattomuuteen ei kannata lähteä etsimään TE-toimistojen työntekijöistä, vaan sääntö-Suomen joustamattomasta pykäläviidakosta. Sitä on karsittava ja virtaviivaistettava työttömien työnhakijoiden palveluidenkin osalta.
TE-toimiston perusideahan on löytää työttömille työnhakijoille väyliä töihin tai opiskeluun. Kaikki muu on toissijaista byrokratian pyörittämistä, ja sitä on katsottava kriittisesti ja uskallettava ottaa pohdintaan radikaaleiltakin tuntuvia ajatuksia. Niinpä heitän tähän keskusteluun pohdittavaksi yhden: Mitä jos lopetettaisiinkin koko työttömien rekisteröinti ja sitä myötä TE-toimistot nykymallissaan kokonaan?
Perustulo kuntoon
Idean lähtökohtana ja ensimmäisena vaiheena on saada Suomeen toimiva perustulo. Ei sellaista piperrystä, kuin hallitus nyt aikoo kokeilla, vaan aito perustulo, joka takaa ihmisille mahdollisuuden tulla toimeen edes minimitasolla. Perustuloa en asettaisi suoraan nykyisen työmarkkinatuen tasolle, vaan lisäisin siihen asumislisäosuuden, jolloin voitaisiin ajatella, että puhutaan noin 700 eurosta kuukaudessa. Vihreiden perustulomallin mukaan tämä kaikille tuleva veroton etuus verotetaan joustavasti pikkuhiljaa pois enemmän tienaavilta, mutta mahdollistaisi myös ns. silpputyön ja osa-aikaisen työn kannattavan tekemisen, ilman että kaupan kassatyöntekijä, joka saa työtunteja viikossa 10, joutuisi vielä toimeentulotukea päälle hakemaan.
Työttömäksi jäätyään henkilö ilmoittaisi asiasta suoraan perustulon maksajalle, eli KELAlle ja työttömyyskassaan kuuluva myös kassalle. Työnantaja kirjoittaa tarvittavat todistukset palkasta ja työn päättymisestä, niinkuin tähänkin asti. Kassaan kuuluva saisi kuukausittaisen perustulon KELAlta kuten työssä ollessaankin ja sen lisäksi kassa maksaisi erikseen ansio-osaa. Tämä malli olisi nykyiseen verrattuna kustannusneutraali.
Työttömien palvelut
Suurin osa työttömäksi joutuvista etsivät itse aktiivisesti töitä, eivätkä edes välttämättä tarvitse uuden työn löytymiseen valtion (TE-toimiston) apua. Nykyinen järjestelmä perustuu siihen, että pieni osa työttömistä ei haluakaan töitä, vaan ns. haluaa elää systeemin kustannuksella. Näin tulee olemaan aina, ihan sama millainen järjestelmä meillä on.
Sote-uudistuksen yhteydessä sosiaalitoimeen voitaisiin perustaa maakunnalliset työelämäneuvojan palvelut. Kela ohjaisi sinne henkilöt, joilla ei esimerkiksi viimeiseen kolmeen kuukauteen ole ollut palkkatuloja tai opintosuorituksia. Lisäksi henkilö voisi hakeutua oma-aloitteisesti työelämäneuvojan luokse, mikäli kokee, että tarvitsee apua työuran suunnitteluun. Tällainen palvelu keskittyisi pelkästään työnhakijan palvelemiseen, työttömien rekisteröinti ja muut työvoimapoliittiset lausuntotehtävät jäisivät pois.
Järjestelmä olisi hallinnollisesti huomattavasti kevyempi, kuin nykyinen TE-toimistojärjestelmä, ja vähenevät resurssit kohdistuisivat oikein. Elinkeinoministeriön tehtäväksi jäisi valtakunnallisen avoimet työpaikat ja työnhakijat – palvelun ylläpitäminen. Palvelua voitaisiin kehittää nykyisestä vielä eteenpäin, jotta työnhakija ja työtehtävä kohtaisivat paremmin. Mutta se onkin sitten jo uuden blogikirjoituksen paikka.
Päivitetty 7.10.2016: Julkaistu Sanomalehti Kalevan yleisönosastolla 6.10.2016