Raahen vihreiden kaupunginvaltuutettu Harri Kiviniitty jätti joulukuun kaupunginvaltuuston kokouksessa
aloitteen asiakasmitoituksen käyttöönottamiseksi Raahen lastensuojelun sosiaalityössä. Aloitteen
allekirjoitti 18 kaupunginvaltuutettua yli puoluerajojen.
Lastensuojelu on lastensuojelulain (417/2007) mukaista työtä, jonka tarkoituksena on turvata lapsen oikeus
turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.
Kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2017 ja sen jälkeen jo yli 3000 lastensuojelun
ammattilaista ja muuta asiasta huolestunutta henkilöä on allekirjoittanut adressin, jossa vaaditaan
lastensuojelulakiin muutoksia sosiaalityöntekijöiden työkuorman pienentämiseksi ja näin lasten ja nuorten
hyvinvoinnin lisäämiseksi. Osalla sosiaalityöntekijöistä voi pahimmillaan olla yli 100 lasta asiakkaana.
Adressissa vaadittiin toimia myös kuntatasolla. Kunnissa on puhuttu jo vuosia sosiaalityön ja lastensuojelun
sosiaalityön resurssien riittämättömyydestä.
Raahe voi nyt osoittaa olevansa edelläkävijä ja jo ennen potentiaalista lakimuutosta rajoittaa lastensuojelun
avo-, sijaishuollon ja jälkihuollon sosiaalityössä asiakasmäärän 30 lapseen/nuoreen työntekijää kohden.
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän lastensuojelun avohuollon sosiaalityössä on keskimäärin 50 ja
enimmillään 70 lasta sosiaalityöntekijää kohden. Tänä vuonna kuntayhtymä satsaa lastensuojeluun lisää
yhden työntekijän verran. Suunta on oikea, mutta taso jää siltikin vielä riittämättömäksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön Lastensuojelun laatusuosituksen mukaan lastensuojelun työntekijäresurssit
suhteessa asiakasmääriin ovat yleisesti katsoen riittämättömät. STM suosittaa, että lastensuojelun
henkilöstöresurssi mahdollistaisi vuorovaikutustyön ja osallisuuden toteutumisen. Lapsiasiavaltuutettu on
jo vuonna 2013 lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriön asettamasta Toimiva lastensuojelu –
selvitysryhmän loppuraportista todennut, että asiakasmääriä pitäisi rajata 20–30 asiakkaaseen.
Lastensuojelussa pitää yhtä aikaa kiinnittää huomiota ennaltaehkäisyyn sekä korjaaviin toimiin. Mitä
tehokkaampaa ennaltaehkäisy on, sitä vähemmän tarvitsemme korjaavaa työtä. Hyvä esimerkki
ennaltaehkäisystä on Imatran kaupungissa käyttöön otettu perhepalvelumalli. Imatralla perhetyöntekijät
jalkautuvat perheiden pariin antaen tukea ja neuvontaa suoraan siellä missä tarve on. Työntekijät auttavat
erilaisten lomakkeiden täyttämisessä, antavat tarvittaessa vaikka unikoulutusta vauvan univaikeuksien
kanssa painiville, sekä ohjaavat ihan yksinkertaistenkin arkiaskareiden sujuvassa hoitamisessa. Imatran
malli on vaatinut taloudellisia panostuksia, mutta se on vuosien saatossa maksanut itsensä takaisin paitsi
alentuneita sosiaalityön kuluina niin mikä tärkeintä, alentuneina huostaanottojen määrinä. Mallista on
otettava oppia ja lisäksi kevennettävä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työtaakkaa mahdollisimman
nopeasti.
Raahen kaupungin strategian yhtenä pääkohtana on lapsiystävällisyys. Strategia on oltava sanojen lisäksi
myös tekoja. Paitsi lastensuojeluun, myös lasten asemaan yleisesti ottaen kaupungissamme on kiinnitettävä
enemmän huomiota. On kehitettävä ennaltaehkäiseviä toimia paitsi lapsille, myös lasten vanhemmille,
koska osattomuuden on todettu periytyvän yhteiskunnassamme.
Harri Kiviniitty, kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Maarit Lampela, varakaupunginvaltuutettu (vihr.)
Seppo Sorvari, varakaupunginvaltuutettu (vihr.)
Maria Ohisalo, Vihreiden varapuheenjohtaja, köyhyystutkija